Koronapandemia on vaikuttanut useiden toimialojen tuotantoprosesseihin ja viivästyttänyt tuotteiden toimituksia ympäri maailmaa. Tilanne vaikuttaa myös Medantaan.
Tässä artikkelissa avaamme, millainen on työvaatteiden tuotantoketju, miten kuljetusvaikeudet heijastuvat ja miten nopeutamme vaatteiden saapumista Suomeen.
Medantan tuotantoketju alkaa Suomesta, jossa suunnittelemme kankaat ja mallit. Valmistutamme kaikki kankaat itse. Kankaat valmistetaan Kiinassa, ja tuotteet ommellaan pääosin Latviassa.
Kankaan valmistus kestää noin 50 päivää ja junarahtiin varataan normaalisti kolme viikkoa. Sen jälkeen lasti puretaan, kankaat lähtevät tehtaisiin leikattavaksi ja ommeltavaksi.
Ennen pandemiaa kankaat kulkivat Kiinasta Eurooppaan junarahtina, sillä Medanta on suosinut raideliikennettä ympäristösyistä.
”Junarahti on ennen toiminut erittäin sujuvasti, mutta nyt liikenne on ruuhkautunut koko reitin varrella. Yksi kangaslähetyksemme seisoi kaksi kuukautta – meistä riippumattomista syistä”, tuotekehityksestä vastaava Taina Steiner kertoo.
Haastavassa tilanteessa Medanta pohti ympäristöystävällistä vaihtoehtoa junakuljetuksille.
”Päätimme tuoda kiireellisimmät lähetykset lehtorahdilla, jotta voimme palvella asiakkaita nopeammin. Siirrymme takaisin raideliikenteeseen heti, kun se on mahdollista”, Steiner sanoo.
Logistiikkakonserni: Junarahdin kysyntä kasvoi valtavasti
Kuljetusten hidastumiseen on monta syytä. Junarahdin kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti pandemian alettua. Tavaraa liikkuu maailmalla paljon enemmän kuin sitä pystytään kuljettamaan.
”Raidekuljetusten sekä meri- ja lentorahdin kysyntä on yllättänyt tarjonnan moninkertaisesti.
Se on jatkunut maaliskuusta 2020 tähän päivään asti ja jatkuu edelleen. Ei ole mitään merkkejä siitä, että markkinatilanne rauhoittuisi”, logistiikkakonserni Dachserin toimitusjohtaja Petri Kallio kertoo. Dachser hoitaa Medantan juna- ja merikuljetuksia.
Normaalisti rahtijuna kulkee Kiinasta Suomeen 2–3 viikossa. Nyt matka vie paljon kauemmin.
Junaverkosto ruuhkautuu helpommin kuin merikuljetukset. Pullonkauloja tulee käsittelyssä, lähtöasemilla ja rajanylityspaikoilla. Uusien säädösten takia junat eivät voi lähteä päivittäin. Raja-asemien ruuhkien välttämiseksi junat lähtevät hieman myöhässä.
Toimitusajat venyvät myös merellä ja ilmassa
”Isoimpiin rahtilaivoihin mahtuu jopa yli 20 000 kuljetuskonttia, yhteen logistiikkajunaan noin 40–50 konttia. Junia ei voi lisätä raiteille samalla tavalla kuin kuljetuksia merelle, jossa on aina tilaa. Junia ja yhteyksiä Suomeen on edelleen liian vähän”, Kallio kertoo.
Maiden rajoilla on ollut koronatapauksia, jotka ovat hidastaneet junien käsittelyä. Kun rahdin käsittelijät sairastuvat, prosessit pitenevät. Kiinassa on ollut tyypillistä, että jos tartuntamäärät kasvavat, niitä seuraavat tiukat rajoitukset, jopa asemien sulkeminen. Junien kuljettajistakin on Kiinassa pula.
Myös varustamoiden ja lentoyhtiöiden toimitusajat ovat pidentyneet. Valtavien volyymien takia käsittely satamissa ja lentokentillä on ruuhkautunut. Hinnat kaikissa kuljetuksissa ovat nousseet.
”Covid-tartuntojen ryöpsähdyksiä tulee edelleen. Ne aiheuttavat lähtöjen perumisia tai jopa lentokenttien ja satamien sulkemisia”, Dachserin Petri Kallio sanoo.
Yksi myöhästyminen hidastaa koko tuotantoketjun
Jos kangaskuljetus myöhästyy, se vaikuttaa koko tuotantoketjuun. Yhdestä myöhästymisestä alkaa pitkä viivästysten sarja.
”Sovimme tehtaan kanssa tuotantoajan, kun saamme tiedon siitä, milloin kangas on valmiina. Huolitsijalta tulee tieto siitä, milloin se on perillä. Kun tämä vaihe viivästyy kaksi kuukautta, koko tuotantosuunnitelma muuttuu radikaalisti”, Taina Steiner sanoo.
Medantan yhteistyökumppaneiden tehtailla on pääosin vältytty työntekijöiden koronatartunnoilta ja laitosten sulkemiselta.
Tuotantokapasiteettia tehtaalla jouduttiin kuitenkin supistamaan pandemian vuoksi. Nyt tuotannon uudelleen käynnistäminen ja nostaminen aikaisemmalle tasolle ei tapahdu yhtä nopeasti kuin sen supistaminen kriisin alkaessa.
Monilla aloilla puute komponenteista ja raaka-aineista
Useat teollisuuden alat eivät saa nyt riittävästi raaka-aineita ja välttämättömiä osia tuotteisiinsa.
Tietokoneiden, autojen ja monenlaisen pienelektroniikan valmistajia vaivaa sirupula, ja vajausta on monista muistakin komponenteista.
Työvaatteissakin on tärkeitä komponentteja. Kuten vetoketjuja, joita Medanta on yleensä tilannut valmistajilta Euroopasta ja Aasiasta.
”Työvaatteissa kaikkien materiaalien pitää olla erittäin kestäviä. Myös vetoketjujen on oltava niin laadukkaita, että ne kestävät toistuvaa ja rankkaa laitospesua. Korvaavia tuotteita ei ole ihan helppo saada”, Taina Steiner sanoo.
Hyvät kumppanit ovat kallisarvoisia
Taina Steiner painottaa, ettei Medanta ratkaise toimitusketjun haasteita vaihtamalla alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita.
”Emme jätä toisiamme pulaan. Yhteistyötä tehtaiden kanssa on rakennettu pitkään, ja pitkäaikaiset kumppanuudet kuuluvat yrityksemme vastuulliseen toimintatapaan. Tuemme kumppaneita, teemme yhteistyötä ja panostamme yhdessä oikea-aikaiseen reagointiin.”
Medantalaiset pääsivät tehdaskäynnille Latviaan tänä syksynä ensimmäistä kertaa sitten kevään 2020.
”Tuntui todella hyvältä nähdä tehtaan ihmisiä kasvokkain pitkästä aikaa”, Taina Steiner kertoo.
”Opimme muutosvalmiutta ja joustavuutta”
Medantalaiset ovat nyt kehittäneet yhteistyötä oman tiimin kesken ja asiakkaiden kanssa. Tuotantoketjun kokonaisuutta on avattu asiakkaille entistäkin tarkemmin jo myyntivaiheessa.
”Päätimme kertoa asiakkaille haasteista avoimesti. Kun olemme informoineet toimitusvaikeuksista asiakkaita, olemme saanut myös ymmärrystä ja jopa kannustavia viestejä vastaukseksi. Asiakkaidemme kärsivällisyyttä emme voi edes kylliksi kiittää, myyntijohtaja Tiina Karvinen kertoo.
Yritykselle kriisi on opettanut paljon. Ratkaisukeskeisyys, joustavuus sekä nopea reagointi ovat medantalaisille entuudestaan arkisia työvälineitä, mutta tämä ajanjakso on nostanut niiden käytön aivan uudelle tasolle.
”Ratkaisukeskeisyys on voimavara. On opittava, milloin ja missä tilanteissa on muutettava suunnitelmia. Olemme oppineet tekemään tehokkaammin päätöksiä tiiminä ja hyväksymään sen, että on tilanteita, joissa selkeä päätös voikin olla tärkeämpi kuin tarkka tieto lopputuloksesta.”
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu reCATPCHA-tunnistuksella ja Googlen tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.