Medanta testautti antimikrobisten kankaidensa tehoa. Ne torjuivat tutkimukseen valitun Staphylococcus aureus -bakteerin lähes sataprosenttisesti. Tulos selvisi Metropolia Ammattikorkeakoulun laboratorioanalytiikan kuukausia kestäneessä testauksessa.
Tutkittavaksi valittiin antimikrobiset työvaatekankaat, joiden antimikrobisen käsittelyn tehoa haluttiin selvittää. Tutkimus tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulussa sokkotutkimuksella eurooppalaisen SFS-EN ISO 20743 -standardin mukaisesti.
Jatkuvaa antimikrobisten työvaatteiden kehitystä tehdessään Medanta on törmännyt ongelmaan: maailmalta ei löydy juurikaan tutkimustietoa kankaisen antimikrobisen teknologian testaamisesta. On kuitenkin selvää, että infektiot ja sairaalabakteerit ovat terveydenhoidossa uhka, jonka selättämisessä antimikrobiset työvaatteet auttavat.
Medantan toimitusjohtaja Anu Kivelän mukaan tutkimusten puute kertoo siitä, että niin kauan kuin infektiot ovat hoidettavissa antibiooteilla, ei asioista olla enempää kiinnostuneita. Globaalisti on kuitenkin jo alkanut kehittyä antibiooteille multiresistenttejä kantoja.
”Meidän täytyy tehdä kaikki voitavamme niiden ennalta ehkäisemiseksi. Koska tutkimustietoa ei löytynyt, päätimme teettää tutkimuksen itse, jotta saisimme tieteellisesti todistettua antimikrobisen käsittelymme tehon”, Kivelä kertoo.
Medanta teetti tutkimuksen pääkaupunkiseudulla toimivan Metropolia Ammattikorkeakoulun laboratorioanalytiikan opiskelijoilla. Yhteistyö tuotti onnistuneen tutkimuksen ja erinomaisia tuloksia: suositun Medanta Flex -kankaan antibakteerisuustehoksi vahvistui 99,8 prosenttia.
Erinomainen tulos työvaatteiden suosikkikankaalle
Tutkimusprojektia johtanut Metropolian laboratorioanalytiikan tutkintovastaavaa Jarmo Palm kertoo, että Medantan projekti oli erityisen mielenkiintoinen, sillä Metropoliassa ei ole aiemmin tutkittu tekstiilien antimikrobisuutta vastaavalla tavalla.
Medantan toiveena oli saada tutkimuksellista aineistoa tekstiiliensä antimikrobisista ominaisuuksista, ja siinä projekti onnistui.
”Tutkimme tekstiilinäytteiden antibakteerista tehoa standardimenetelmällä käyttäen Staphylococcus aureus -bakteeria: kun vertasimme näytekankaita referenssikankaaseen, pystyimme sanomaan testien perusteella, että Medantan tutkimuksessa olleet tekstiilit toimivat mikrobeja vähentävästi. Tulos tuli selkeästi esille”, Jarmo Palm toteaa.
Medantan Anu Kivelä on syystä tyytyväinen tutkimukseen.
”Parasta oli saada tieteellinen näyttö siitä, että työvaatteidemme suosikkikankaassa, joustavassa ja hengittävässä Medanta Flexissä, on erinomainen antimikrobinen teho ja se on toimiva ja turvallinen tuote. Annoimme opiskelijoille testattavaksi myös uusia, tuotekehityksen alla olevia materiaaleja, joista toivoimme väliaikatietoa tuotekehitykseemme, ja nekin torjuivat bakteereja lähes 70-prosenttisesti.”
Eurooppalaisen standardin mukainen tutkimus
Kankaiden tutkiminen oli opiskelijoille haastava, mutta antoisa projekti.
Tutkimukseen osallistuneet Agnes Kirsanova, Antti Tuhkala ja Veronika Konstantinova kertovat, että alkajaisiksi testiin piti etsiä sopiva eurooppalainen standardimenetelmä. Kirjallisuusselvityksen jälkeen löytyi sopiva: ”Tekstiilit. Antibakteerisen tehon määritys” – viralliselta nimeltään SFS-EN ISO 20743.
Antti Tuhkala kertoo, että työ oli hidasta, koska kyseisessä standardissa on vielä kolme eri menetelmää, joista opiskelijoiden täytyi määritellä heidän tutkimukseensa sopivin.
”Päädyimme käyttämään absorptiomenetelmää, jossa bakteerit määritetään kvantitatiivisesti pesäkelaskentamenetelmällä. Yhden testin tekeminen kestää viisi päivää ja jos vastaan tuli joku ongelma, koko viikko meni käytännössä pieleen, ja kokeileminen piti aloittaa alusta.”
Kolmikko opiskelee Metropoliassa laboratorioanalyytikoiksi, ja yhteistyö Medantan kanssa oli osa kolmannen vuosikurssin innovaatioprojektia.
”Kun tartuimme projektiin, meillä ei ollut oikein käsitystä, kuinka haastava, iso ja laaja työ kankaiden testaaminen tulee olemaan. Mikrobiologiassa ollaan tekemisissä elävien solujen kanssa. On vaikea tietää etukäteen kuinka ne toimivat”, Veronika Konstantinova jatkaa.
Näytteitä testattiin sadoissa maljoissa ja koeputkissa
Opiskelijat tekivät tutkimuksen täysin sokkoutettuna. Medanta toimitti heille viisi kangasta: yksi oli referenssikangas, johon neljää muuta antimikrobisista näytekangasta verrattiin. Tutkimustiimi ei missään vaiheessa tiennyt, mikä kangas oli mikin tai mistä olisi pitänyt saada parhaat tulokset.
”Käytimme kahta eri bakteeria. Itse testi tehtiin S. aureuksella, joka on yleinen ihon ja limakalvojen bakteeri. Metodin läpikäynti suoritettiin ensin Escherichia colilla, joka tunnetaan suoliston bakteerina. Se on helppo kasvattaa ja käsitellä: varmistimmekin kolibakteerilla, että testi toimii ja saamme yhtenäisiä tuloksia.”
Testaaminen oli pitkäjänteistä ja pääosin puhdasta käsityötä. Parhaimpina päivinä laboratoriossa oli rinta rinnan 250 maljaa – ja koeputket päälle.
”Jokaisesta koeputkesta viljeltiin useampia rinnakkaisia maljoja. Vertailunäytteitä ja laimennossarjoja pitää olla useita: jos bakteerit kasvavat yhdessä maljassa, ne eivät välttämättä kasva toisessa. Näytteitä oli oltava tarpeeksi, jotta pystyimme vahvistamaan tuloksen toistettavasti ja laskemaan lopulta standardin täyttävän keskiarvon”, Antti Tuhkala kertoo.
Projekti alkoi syksyllä 2019, ja tutkimustiimi esitteli lopulliset tulokset Medantan tiimille helmikuussa 2020.
Yhteistyö hyödyttää sekä oppilaitoksia että yrityksiä
Metropolia on ainoa korkeakoulu koko Suomessa, jossa on laboratorioanalytiikan tutkinto-ohjelma. Opiskelijoita tulee ympäri Suomea, ja monet yritykset ovat tehneet yhteistyötä Metropolian kanssa pitkään – Medantankin kanssa on sovittu jo jatkosta.
Metropolia Ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampuksella on oma laboratoriosiipi, jonka nykyaikaiset tilat ja modernit välineet tarjoavat luotettavat puitteet soveltavalle tutkimukselle ja uusien menetelmien kehittämiselle.
Jarmo Palmilla on pitkä ja monipuolinen ura tieteellisen tutkimuksen parissa. Ennen opetusmaailmaan siirtymistä hän työskenteli muun muassa biolääketieteellisen tutkimuksen parissa tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä, jossa hän tutki muun muassa kantasoluja ja syöpäbiologiaa.
”Olen ollut Metropoliassa nyt 11 vuotta, ja yritysten kanssa tehtävät projektit ovat tänä aikana kasvaneet huomattavasti. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia ja olemme yhä enemmän auki yhteiskuntaan ja toteutamme opetusta yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kasvaneen yhteistyön osasyynä on opetusministeriön ohjaus. Se on valtavan hyvä juttu, koska opiskelijat saavat arvokkaita kontakteja yrityksiin ja työmaailmaan.”
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.