Työvaatteet ja verotus – miten työvaatteiden verotus määräytyy? 

Työvaatteet ovat verovähennyskelpoisia, mutta eivät suinkaan aina. Näiden kolmen kohdan avulla selvität helposti, voitko saada hankkimistasi työvaatteista verovähennystä. 

1. Kuinka paljon työvaatteesi kuluu käytössä? 

Työvaatteen kulutus on yksi verotukseen vaikuttavista tekijöistä. Onko työsi siistiä sisätyötä toimistolla vai altistuvatko vaatteet esimerkiksi mekaaniselle hankaukselle tai jatkuvalle pesulle? 

Jos työtehtävien luonne on sellainen, että vaate kuluu merkittävästi ja täytyy siksi uusia normaalia useammin, työvaatteesta voidaan myöntää verovähennystä.  

Sama pätee likaiseen työhön. Verovähennystä voi saada varsinaisten suojavaatteiden hankkimiseen liittyvistä kuluista sekä likaantuvien työvaatteiden pesukustannuksista (esim. pesulakulut). Suojavaatteisiin lukeutuvat esimerkiksi essut ja päähineet

2. Onko työvaate työssäsi välttämätön?  

Työasu on monilla aloilla pakollinen, sillä se vaikuttaa työturvallisuuteen. Sellaiset työvaatteet eivät sovellu vapaa-ajan käyttöön. Esimerkiksi sairaanhoitajan, vartijan tai kokin asu on yksiselitteisesti vain töissä käytettävä asu, jolloin työasu on oikeutettu verovähennykseen.  

Toisilla aloilla töihin voi pukeutua tavallisiin vaatteisiin, joita voi käyttää myös työajan ulkopuolella; silloin vaatetuksen kulut eivät ole oikeutettuja työvaatteen verovähennykseen. 

3. Kuka hankkii työvaatteesi? 

Sillä, kuka hankkii työvaatteesi, on väliä – ja se on myös verovähennysten näkökulmasta selkeää!  

  1. Työnantajan hankkimat vaatteet ja varusteet eivät ole verovähennyskelpoisia. 
  2. Jos taas hankit ja maksat työasun tai yksittäisen työvaatteen tai -asusteen itse, hankinta voi olla verovähennyskelpoinen.  

 Verovähennyskelpoisiin työvaatteisiin ja -asuihin pätee siis tietty kriteeristö, mutta lopullinen päätös on monen asian summa. Kunkin työvaatetuksen verotusmahdollisuutta pitää tarkastella tapauskohtaisesti. Tarkempia tietoja löydät Verohallinnon ohjeistuksesta